Miten hyödyntää työpaikalla ilmeneviä ristiriitoja ongelmien rakentavaan ratkaisemiseen? Miten tarttua kytevään konfliktin ja hyödyntää sitä kestävämpien ratkaisujen löytämiseksi? Miten saavuttaa paremmalla ongelmanratkaisulla tuloksia ja hyvinvointia?

Työn tekeminen on pitkälti ongelmanratkaisua. Tehokas ja tuottava työ ja liiketoiminta perustuvat hyville ongelmanratkaisutaidoille. Menestyvä yritys osaa ratkaista ongelmia ja käsitellä konflikteja rakentavasti. Sovinnollinen ongelmanratkaisu edistää suomalaista ja globaalia hyvinvointia.

Ongelmien ratkaiseminen ei yleensä ole ongelma, vaan todellisten ongelmien havaitseminen ja ongelmanratkaisuun liittyvien konfliktien käsittely. Asioista syntyvä suukopu on usein tarpeen ongelman havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi. Kolme neljästä ihmisestä kuitenkin mieluummin väistelee konflikteja ja jättää ne käsittelemättä. Kun kopu vaimenee ja ihmiset hiljenevät, on todella syytä huoleen. Tunnista tilanne ajoissa!

Kopusopu-taidot ratkaisevat. Vahvista yrityksesi ja työpaikkasi ongelmanratkaisutaitoja!

Työ on lähtökohtaisesti eettisen ja vastuunsa kantavan ihmisen hommaa. Työtä tehdessämme kannamme jatkuvasti vastuuta töistä, muista ja maapallosta. Melkoinen vastuu! Jospa aloittaisimme ihan läheltä?

Arvostamme yleensä korkeaa työmoraalia eli moraalista suhtautumista työhön, työyhteisöön ja asiakkaisiin. Moraali tarkoittaa luokitteluperiaatteita, joita ihminen on oppinut käyttämään. Ihmisen omaksumista luokitteluperiaatteista riippuu, mitä hän pitää arvokkaana ja mitä arvottomana. Työmoraali on niin kutsutusti luokittelijan silmissä. Vasta teoissa toteutuvat arvot ratkaisevat. Niinpä jokainen teko on arvovalinta, joka lopulta ratkaisee, kuinka vastuullinen on tekijä ja kuinka vastuullista työ.

Koska ihmisten moraaliset käsitykset vaihtelevat, työelämässä on erilaisia työmoraaleja ja sen myötä moraalisia ristiriitoja. Tutkimusten mukaan neljä viidestä työtä tekevästä ihmisestä kokee työssään eettismoraalisia ristiriitoja, jotka kuormittavat, koska työntekijä on esimerkiksi epätietoinen siitä, mikä on oikein ja mikä väärin tai riittävän laadukasta, tai työntekijä tietää, mikä olisi oikea tapa toimia, mutta hän ei syystä tai toisesta toimi niin ja rikkoo samalla sääntöjä tai toimii omien arvojensa vastaisesti. Tämä syö ihmistä, vaikuttaa niin johtamiseen kuin edellytyksiin selviytyä työssä hyvin.

Miksi näin? Koska työpaikalle syntyy sosiaalisia vinoumia, jonka tunnistaminen ja oikaiseminen on tarpeen niin työkuormituksen hallinnan, eettisen johtamisen kuin vastuullisen työn nimissä.

Mitä sosiaaliset vinoumat työssä ovat ja miten ne ilmenevät? Ja mitä niille on tehtävissä?

Lue kirja Työelämän uudistumisen esteet | Basam Books tai tilaa avauspuheenvuoro keskustelun käynnistämiseksi työpaikallasi.

Wappu Welfare on verkostotoimija ja systeemiosaaja. Se tarjoaa yrityksille, työyhteisöille ja kehityskonsortioille systeemi- ja arvolähtöistä työn kehittämis- ja valmennuskumppanuutta tärkeimpänä tavoitteena kestävä kokonaiskehitys.

Wappu tarjoaa kehittämiskumppanuutta, jossa fokukseen nostetaan kulloinkin kehittämisen kohteena olevan työn ekosysteemin erityispiirteet, keskinäisriippuvuudet ja vuorovaikutus sekä työn tavoitteiden edistämisen kannalta oleellisten ongelmien ja ristiriitojen yhteistoiminnallinen ratkaiseminen.

Työelämä muuttuu kiihtyvää vauhtia. Työtä tehdään entistä monikulttuurisemmissa työympäristöissä yhä teknologiavälitteisemmin ajasta ja paikasta riippumatta. Uusia töitä syntyy, ja elinkeinorakenteet uudistuvat. Yrityksiltä vaaditaan taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologista kestävyyttä. Miten on työelämän sosiaalisen kestävyyden laita?

Suomalaisilla työmarkkinoilla toimii kaikkien aikojen koulutetuin työvoima, josta joka neljännen arvioidaan kuuluvan työuupumuksen riskiryhmään. Burn outien, sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten määrä on kasvussa. Sen myötä syntyy miljardiluokan kustannukset ja paljon inhimillistä kärsimystä. Yritysten tuottavuus laahaa. Miksi koulutus ei suojaa työuupumukselta? Miksi tietäväinen ihminen ei ratkaise työkuormitusongelmaa?

Järjestimme 17.4.2024 WEBINAARIN

MONIMUOTOISEN TYÖELÄMÄN TYHMYYS JA VIISAUS

Kävimme keskustelun siitä, miten monimuotoisen työelämän viisautta voidaan käyttää työkuormitusongelman ratkaisemiseen ja minkälaista työtä sivistynyt työelämä tuottaa? Keskusteluun osallistuvat  tutkimusprofessori, dos. Jari Hakanen (Työterveyslaitos), rehtori, FT Anne Leinonen (Helsingin Aikuisopisto), toiminnanjohtaja, psykologi Kari Karvonen (Toimihenkilöjärjestöjen opintoliitto) ja  tietokirjailija, VTT Minna Mattila-Aalto (Wappu Welfare). Keskustelua johtaa sivistyksen moniottelija, puheenjohtaja Björn Wallén Vapaa Sivistystyö ry:stä.

Keskustelijat ilmaisivat huolensa työelämässä kasvavasta uupumuksesta, jonka seurauksena työelämän monimuotoisuus nähdään pikemmin ongelmana kuin mahdollisuutena. Jatkuva kiire ja tehokkaaksi mielletty suorittaminen poistavat työstä huokoisuuden, jota monimuotoisuuden vaaliminen edellyttää.

Tosiasiassa kaikki työyhteisöt ovat aina monimuotoisia, koska työyhteisöt koostuvat erilaisista yksilöistä. Tätä lähtökohtaista diversiteettiä on mahdollista tietoisesti rikastaa ja tähän lienee havahduttukin monilla työpaikoilla.

Ratkaisevaa on se, miten työyhteisön toimintatavat mahdollistavat monimuotoisuuden hyödyntämisen. Jos monimuotoisuutta halutaan vaalia ja tuottaa sen myötä tuottavuus- ja hyvinvointihyötyjä, on monimuotoisuuden ulotuttava erityisesti tapoihin toimia työssä.

Oleellista on, miten ihmiset osaavat olla keskenään – onko taitoja olla toisten kanssa? Oikeassa olemisen kulttuurista olisi syytä päästää irti ja organisoida työtä niin, että saadaan huokoisuutta tekemiseen.