Wapun moottorina toimii valtiotieteiden tohtori Minna Mattila-Aalto, jonka intressit kohdistuvat yritysten, organisaatioiden ja työyhteisöjen sekä sen myötä laajempaan yhteiskunnalliseen kestävään kehitykseen.

Minnalla on kokemusta työn ja työelämän kehittämisestä niin työterveyshuollon, ammatillisen koulutuksen, valmennuksen kuin tutkimuksenkin näkökulmista kolmelta vuosikymmeneltä. Hän on väitellyt vuonna 2010 yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sosiologiasta Helsingin yliopistossa ja on erikoistunut työn systeemien kehittämiseen, johtamiseen, tuotekehittämiseen ja systeemimuotoiluun. Koulutus- ja valmennustyön perustana toimii työyhteisövalmentajan, henkilöstökouluttajan ja pedagoginen pätevyys. Työfysioterapeuttina opittu käytännöllinen, ongelmien käsittelyä kaihtamaton työote edistää yhteisöllistä ongelmanratkaisua. Työyhteisösovittelijan työkalupakista löytyy näkemystä työn konfliktien sovitteluun.

Wappu Welfare tuotti Vantaan Seurakuntayhtymälle selvityksen perinteisen ruoka-avun sosiaalisista mekanismeista, joilla syntyy osallisuutta ja kestävää kehitystä. Näin tunnistettujen mekanismien varaan rakentuu Vantaan Yhteinen pöytä -malli, joka on kestävää sosiaalista kiertotaloutta. Suomen Itsenäisyyden Rahasto Sitra auttoi levittämään mallia 15lle paikkakunnalle. Ruoka-avun sosiaalista kestävyyttä edistävien ratkaisujen rinnalle on kehitettävä muita yhteiskuntapoliittisia kestävyysratkaisuja.

Selvitimme yhteistyössä Suomen suurimman hyvinvointialojen ammattiliitto JHLn (ent. KTV) kanssa Kansansivistysrahaston rahoittamana koulunkäyntiavustajan tehtävää. Vaikka ammattinimike on vuosien varrella muuttunut koulunkäynnin ohjaajaksi, työn tekemisen edellytyksistä ja merkityksestä keskustellaan edelleen (ks. esim. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009837072.html.). Ammatin peruskoulun inkluusiota tukeva ydintehtävä on auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita integroitumaan kouluyhteisöön ja tukea heitä koulunkäynnissä. Tuotimme ammatilliseen tutkintokoulutukseen ydintehtävään kohdistuvan ensimmäisen suomalaisen oppimateriaalin Esteettömään osallistumiseen.

Rakensimme yhdessä Paralympiakomitean asiantuntijoiden kanssa tietopaketin Vammaisurheilu tutuksi vammaisurheilun pallopeleistä viitepeleineen. Se on väline tutustuttaa lapset, nuoret ja aikuiset liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten peleihin, joissa kilpaillaan paralympialaisissa, Special Olympics -kilpailuissa ja MM-tasolla. Tavoitteena on parantaa vammaisurheilun yhteiskunnallista tunnettuutta.

Tutkimme kuntoutusjärjestelmän kyvykkyyttä parantaa kansalaisten työ- ja toimintakykyä tuottaen yhteiskunnallista osallisuutta. Kuntoutusosallisuuden diagnoosi paljastaa toimivan asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän hyödyntävän epävirallisia verkostoja, tunnistavan asiakkaan muuttuvan palvelutarpeen ja hajauttavan vastuuta. Tulosten jalkauttamisen kumppaneina toimivat Helsingin kaupunki, Sovatek ja Harjulan kumppanuustalo. Tutkimus nimettiin osaksi Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan maisteriopintojen tutkintovaatimuksia.

Etsimme Kelan voimalla ratkaisua nuorille, jotka tarvitsevat tukea ammattiin opiskelussa ja työelämään pääsyssä. Rakensimme ainutlaatuisen kuntoutuksen hybridin: PURA-valmennus, jota tuottaa Avominne. Se tarjoaa nuorille apua haastaviin elämäntilanteisiin ammatillisten suunnitelmien edistämiseksi.

Aikuisten parisuhteiden kariutumiseen liittyvät kiistat koskettavat lapsia ja haastavat lapsen edun. Etsimme konfliktiteoreettisesta näkökulmasta palveluratkaisuja, joilla asiantuntijat pystyvät auttamaan kiistan osapuolia tuottamaan rakentavia ratkaisuja. Kehitystyön pohjalta on tuotu perheoikeudellisen sovittelun rinnalle uusia tuulia sosiaalityön kenttään.

Organisoimme Suomen suurimmassa yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa SuomiAreenassa hovioikeusneuvos, kriminaalipolitiikan vaikuttaja, sovittelun ja korjaavan oikeuden asiantuntija, emirituslaamanni Teuri Brunilan aloitteesta ja oikeusministeriön rahoittamana sovitteluteemaisten keskustelujen sarjan

SOVINNOLLINEN SUOMI

edistää hallitusohjelman mukaisesti sovinnollista ongelmanratkaisua.

Sovittelua kasvun kipupisteissä (mtv.fi)

Lapsiasiainvaltuutettu VTT Elina Pekkarinen
Lasten ja nuorten rikosten sovittelun ammattilainen Julia Saarholm
Nuorten rikos- ja riita-asioiden sovittelun kehittämispäällikkö OTT Henrik Elonheimo
Verso-ohjelman johtaja FT Maija Gellin

MTV Videot – Solvaamalla vai sovittelemalla työelämässä? (mtvuutiset.fi)

 

Sovittelija, FT Timo Pehrman
Kansanedustaja Eeva Kalli
Hyvinvoinnin kehittämispäällikkö Ismo Saario
Johtaja Minna Ahtiainen

 

 

Oikeutta sovitellen (mtv.fi)

 

Juristiliiton puheenjohtaja, prosessioikeuden professori Tuula  Linna
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen
Laamanni, sovittelija Antti Heikinheimo
Hovioikeuden presidentti Pekka Määttä

 

Sotaakin voi sovitella! (mtv.fi)

 

Rauhanvälityskeskuksen yksikönpäällikkö Katja Ahlfors
Globaalin kriisi-informaatioverkoston presidentti Tapio Kanninen
Rauhantekijä, eversti evp Kalle Liesinen
Yhteisösovittelija KTM, YM Miriam Attias

 

 

Työ ja luonto tukkanuottasilla – onnistuuko sovittelu? (mtv.fi)

Turun saaristoa koskevien luontokysymysten selvityshenkilö, emeritusprofessori Kalervo Väänänen
Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori, FT Mari Pohja-Mykrä
Ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen
Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen

 

Keskustelujen puheenjohtajina toimivat työoikeuden professori Seppo Koskinen ja VTT Minna Mattila-Aalto. Keskustelusarjan moderoi rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja Anneli Komi.

Ihmisten välisten konfliktien ratkaisuun on kehitetty erilaisia sovittelun malleja. Rajat sovittelun eri lajien välillä ovat monesti epätarkkoja eikä ole itsestään selvää millaista sovittelua voidaan käyttää erilaisten konfliktien ratkaisussa. Muun muassa rauhansovittelu on itsessään laaja käsite ja sen puitteissa voi löytyä hyvinkin erilaisia sovittelun malleja riippuen osapuolten intresseistä. Sovittelijalle tärkeintä on saada osalliset tavalla tai toisella yhteisen pöydän ääreen. Lue lisää EDILEX

Ristiriidat kuuluvat elämään. Ajoittain ristiriidat kehkeytyvät ihmisten väliseksi eripuraksi, riidoiksi, jopa sodiksi. Konfliktin laajetessa siihen ajautuu tahtomattaan mukaan osapuolia, jotka kärsivät konfliktin seurauksista, kuten sen osapuoletkin. Siksi jokaisen meistä olisi hyvä miettiä, mitä konfliktilla ymmärrämme, minkä tunnistamme konfliktin syyksi ja seuraukseksi sekä miten eriasteisia ja erityyppisiä konflikteja voidaan käsitellä ja ratkaista.

Usein kuulee puhuttavan konfliktinratkaisun yhteydessä win–win -tilanteesta, jossa kaikki konfliktin osapuolet voittavat. Antti Heikinheimo puhuu sen sijaan pain–pain -tilanteista. Vertauksella hän viittaa osapuolten kesken tapahtuvan konfliktinratkaisun vaativuuteen ja hankaluuteen. Kipua kannattaa kuitenkin sietää, koska konfliktiin voidaan näin löytää osapuolten kesken sellainen ratkaisu, joka on kaikille osapuolille parempi kuin ulkopuolelta annettu ratkaisu (esim. oikeudenkäynti). Heikinheimo muistuttaa, että ratkaisu on usein huonompi kuin mitä konfliktin osapuolet toivoisivat sen olevan. Kestävyydessään sen kuitenkin yleensä päihittää ulkopuolelta annetun ratkaisun.

Konfliktin käsitteleminen osapuolten kesken tähtää muuhunkin kuin riitelyn kohteena olevan asian ratkaisemiseen. Vaikka ratkaisun hakeminen yhdessä on kivuliasta, se auttaa ajattelemaan kysymyksiä, jota ei muuten osata tai haluta ajatella. Se edistää inhimillistä kasvua ja muutosta osapuolten näkemyksissä ja käyttäytymisessä ymmärryksen lisääntymisen kautta. Tämän myötä ihmisten kyky ratkaista ongelmia monimutkaistuneessa maailmassa lisääntyy ja maailmasta muotoutuu sosiaalisesti kestävämpi.

 

TAITOTIETOA TYÖELÄMÄN SOSIAALISEN KESTÄVYYDEN VAHVISTAMISEEN

Toteutimme Ami-säätiön tukemana hankkeen, jonka tuloksena tuotetaan suomalaisen työn kestävyyskriisiin työkuormituksen hallintaan liittyvä ratkaisuväline ”Työn tasapainottamisen taide.” Se sai päivänvalon 15.4.2024 Helsingin aikuisopistossa järjestetyssä julkistamistilaisuudessa.

Työn tasapainottamisen taide. Taitotietoa työkuormituksen hallintaan – Professional Publishing Finland (propublishing.fi)

Järjestimme teeman tiimoilta webinaarin ke 17.4.2024

Keskustelua työelämäsivistyksestä ja työn sosiaalisesta kestävyydestä kävivät

tutkimusprofessori, dosentti Jari Hakanen, Työterveyslaitos
rehtori, FT Anne K. Leinonen, Helsingin Aikuisopisto
toiminnanjohtaja, psykologi Kari Karvonen, Toimihenkilöjärjestöjen opintoliitto
VTT Minna Mattila-Aalto, Wappu Welfare
puheenjohtaja Björn Wallén, VST ry

 

Monitahoinen työelämä: viisaus ja tyhmyys – Sivistyksen teemavuosi 2024 (sivistys.fi)

Webinaari järjestettiin osana Sivistyksen teemavuoden ohjelmaa.

Ilmoittaudu – Wappu Welfare