Kasvuriihi-työryhmä perää Suomen talouskasvun ratkaisuksi nopeasti kasvavia ja investoivia yrityksiä ja yrityksiltä parempaa kilpailukykyä. Ylämäkeä odotetaan nimenomaan yrityksiltä – ovathan ne talouskasvun moottori ja liiketoiminnan uudistumisen, investointien ja kilpailukyvyn kantava voima.
”Yritys on Y-tunnus”
Näin totesi eräs menestynyt liikkeenjohtaja. Yritys on taloudellinen yksikkö, jolla on Y-tunnus, liiketoimintasuunnitelma, juridinen muoto jne.
Yritys on organisoitu jotenkin järjestäytyneeksi kokonaisuudeksi, jossa ihmiset työskentelevät kasvutavoitteiden saavuttamiseksi.
Individualistisessa maailmassamme katse siirtyy kovin helposti työtä tekevään yksilöön. Ja sitten: Kyse ei enää olekaan yrityksen talouskasvusta, vaan yksilön hyvinvoinnista.
Huoli työhyvinvoinnista ja ammatillisessa alamäestä
Helsingin Sanomat kysyy Elämä ja hyvinvointi-osiossa ”Miten estää ammatillinen alamäki?” Jutussa pohditaan ammatillista taantumaa ja kerrotaan, miten YKSILÖ voi säilyttää työnimun, työn mielekkyyden ja estää leipääntymisen.
Vastaukset löytyvät osaamisen ja kokemuksen arvostamisesta ja hyödyntämisestä, merkityksellisistä tavoitteista, kehittymisen mahdollisuuksista ja palautekulttuurista. Lopuksi todetaan, että yrityksissä ei osata hyödyntää inhimillistä pääomaa.
Johtajissako vika?
Erilaiset selvitykset (esim. Lähtijät-podcastin raportit) vahvistavat:
– johtajien painopiste on teknisissä, liiketaloudellisissa ja hallinnollisissa asioissa ja niihin liittyvässä tietotaidossa
– johtamiskoulutus on puutteellista
– huipputason ihmis- ja yhteisöosaaminen puuttuu lähes kokonaan
– kilpailuetua ei haeta inhimillisestä johtamisesta
– yrityskulttuurin johtaminen jää abstraktioksi ja henkilöstökokemuksen mittaamiseksi.
Miten estetään yrityksen alamäki?
Julkisessa talouskeskustelussa etsitään ratkaisua torpata yritysten alamäki. Yritys ei ole yksilö.
Kun puhutaan yksilöistä, puhutaan työurasta, työnimusta, työn merkityksellisyydestä. Keskustelu yritysten ja ihmisten ala- ja ylämäestä erkanee toisistaan.
Talous, teknologia ja ihmiskollektiivin toiminta samaan keskusteluun!
Kaveri totesi, että systeemisten ihmistieteiden osaajille tarjotaan varsin usein teknisten tieteiden opintoja tyyliin: ”Sun kannattais opiskella vähän tekoälyteknologiaa”. Kova kehittämisosaaja kertoi kokemuksestaan: ”On yleinen harha, että kuka tahansa osaa kehittää työtä. Organisaation kehittäminen vaatii oman erityisosaamisensa. Siinä on kyse ihmisen toiminnasta ja kollektiivin käyttäytymisen muutoksesta.”
Milloin ja millä keinoin talouteen ja tekniikoihin perehtyneille asiantuntijoille ryhdytään ehdottamaan: ”Sun kannattais opiskella vähän ihmistoimintaa?” Ja milloin talous, tekniikka ja ihmiskollektiivi toimintaa tuodaan yhteen, niin että kaikki kasvavat?
Keinoja on, onko tahtoa?