Työssä elää sitkeä oletus: kaikki tekevät yhteistyötä kaikkien kanssa. Mutta mitä yhteistyö oikeastaan tarkoittaa, ja millä ehdoilla se toimii?
Yhteistyö mielletään usein win-winiksi, jossa kaikki voittavat. Käytännössä osapuolet yrittävät erilaisin taktiikoin päästä jyvälle muiden tarpeista ja haluista, jotta voisivat varmistaa omansa.
Käykö lopulta niin, että kukin turvaa oman äänensä, suuntansa, välittömän hyötynsä ja henkilökohtaisen voittonsa – muiden (ja lopulta oman etunsa) kustannuksella?
Valtaa koskeva tutkimustieto ei mairittele meitä
Valta lisää oman edun tavoittelua, juovuttaa ja heikentää empatiaa, ellei sitä tietoisesti ohjata. Omaa etua ajava ”yhteistyö” on yhteistyön irvikuva.
Pyrkimys ”kalifiksi kalifin paikalle” ei ole poikkeus, vaan tuttu kuvio monissa organisaatioissa ja liiketoimissa. Syttyy halu voittaa yhteistyökumppani.
Joskus se tapahtuu hiljaa pintasivistyneesti, joskus hyvinkin likaisin tempuin, joskus molemmin.
Mikä ratkaisee lopputuloksen kannalta?
Lopputuloksen kannalta ratkaisevaa ei ole, vaaditaanko yhteistyötä, vaan välitetäänkö aidosti siitä, mihin muut päätyvät ja mitä siitä seuraa?
Rakentava yhteistyö nojaa keskinäiseen arvostukseen. Arvostuksen juurisyy on yksinkertainen: ihmisellä on arvoa.
Jaamme samat perustarpeet:
– tulla kuulluksi
– voida vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin
– kokea itsemme pystyviksi
– kuulua joukkoon.
Asema, titteli tai kokemus eivät poista näitä tarpeita. Ihan jokainen janoaa reilua kohtelua.
Työpaikkademokratiaa
Työpaikat eivät ole demokratioita, vaikka demokraattisia menettelyjä kannatetaankin. Viime kädessä valta on työnantajalla, joka edustajineen päättää lainsäädännön puitteissa, miten yhteistyötä tehdään.
Jos yhteistyötä vaaditaan piittaamatta siitä, täyttyvätkö ihmisten perustarpeet edes osin, syntyy arvostamattomuuden ansa:
– yhteistyötä näytellään
– hiljaisuus lisääntyy
– henkilöstövoimavarojen potentiaali jää käyttämättä.
Turvallisuus murenee ja samalla tuottavuus.
Arvostus tuottaa tuloksia
Tutkimustulokset osoittavat armottomasti sen, että arvostus ja sitoutuminen kytkeytyvät suoraan tuloksiin ja asiakasarvoon. Arvostamattomuus murentaa, kapeuttaa ja pahimmillaan katkaisee yhteistyön, jolla tulokset ja asiakasarvo tuotetaan.
Arvostus on yhteistyön akilleen kantapää. Ei riitä, että sen tietää. Pitää ymmärtää, miten suojata se iskuilta.
Sosiaalinen vastuullisuus – organisaation supervoima
Sosiaalisesti vastuullinen organisaatio:
– ohjaa arvostusta strategiassa
– tunnistaa sen rekrytoinneissa
– mittaa sitä
– ja palkitsee siitä, että yhteistyö täyttää inhimilliset perustarpeet (ISO 26000 Social Responsibility).
Vältä tuottavuuden ansa
Työntuottavuuden ansa harvoin räjähtää silmille. Sen sijaan se tekee tuhoaan hiljaa.
Tuottavuuden ansan voi välttää panostamalla siihen
– miten yhteistyötä tehdään?
– mistä oikeasti välitetään?
– ja mistä palkitaan?
Niin omistajien, johtajien, esimiesten kuin työyhteisöjenkin voimin!