”Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi”, kiteytti presidentti Sauli Niinistö Suomen talouskasvun kehityksen valtiopäivien avajaispuheessaan. Talouskasvu kytkeytyy suoraan siihen, kuinka tuottavaa työtä ihmiset kykenevät työmarkkinoilla luomaan ja kuinka tehokasta ja seurauksiltaan kestävää työ on. Huonosti voiva, kyynistynyt ja uupunut työntekijä ei ole tehokas ja innovatiivinen.
Tilastollinen työkuormitusfakta
Työolobarometrin (2022) tulosten mukaan noin 1/3 palkansaajista kokee itsensä usein tai aina henkisesti uupuneeksi työssään ja tunnistaa stressin oireita: kroonistunutta väsymystä, kyynistymistä ja keskittymisvaikeuksia. Stressi on kuormitustila, jossa haitallista kuormitusta on niin paljon, että ihminen oireilee. Erityisesti kiire, vaikutusmahdollisuudet työhön, väkivallan uhka ja häirintä, syrjintä, työpaikan ristiriidat sekä esihenkilön toiminta ja esihenkilönä toimiminen vaikuttavat työn rasittavuuteen.
Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin kokemukset ei ole kohentuneet vuodesta 2019. Kohonneen työuupumisriskin ryhmään kuuluu jo peräti 625 000 työtä tekevää suomalaista. Tuoreimman Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan työuupumusoireet haittaavat arjen toimintaa joka kolmannella työntekijällä.
OECD arvioi heikentyneen mielenterveyden aiheuttavan Suomelle vuosittain noin 11 miljardin euron kustannukset, mikä tarkoittaa yli 5 % BKT:sta. Eläkelaitosten tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöperustaiset sairauslomat lisääntyivät 2010-luvun jälkipuoliskolla 43 % ja työkyvyttömyyseläkkeet 25 %, minkä vuoksi Suomi menettää 17 miljoonaa työpäivää vuosittain. Vuonna 2022 Kela kustansi työkyvyn alenemisen takia 10 500 000 sairauspäivärahapäivää – neljä sairauslomapäivää jokaista työikäistä kohden. Puolet kaikista menetetyistä työpäivistä aiheutuu stressistä.
Tilastojen mukaan suomalainen työelämä on ajautumassa – ja paikoin jo autunut – vakavaan kriisiin. Seurauksena on työvoimapulaa, talousongelmia ja paljon inhimillistä kärsimystä. Pätevät ratkaisut työkuormitusongelmaan puuttuvat. Talouden ongelmia tarkastellaan varsin usein irrallaan työkuormituksesta. Taustalla vaikuttavat arvoasetelmat ja ideologiat johtavat helposti kamppailuun siitä, kumpi on kovempaa ja tärkeämpää: talous vai ihmiset?
Työkuormituskysely- ja selvitystuloksia työpaikoilla
Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tuoreimman, psykososiaalisiin kuormitustekijöihin kohdistuvan Työsuojelupaneelin mukaan (2023) suuri työmäärä, kova työtahti, keskeytykset ja tietotulva kuormittavat haitallisesti 27–60 % työntekijöistä. Työkuormitusongelmat tuottavat työpaikoille tehottomuutta, tukalan ilmapiirin ja tukahduttavat luovuuden, jota ongelmien ratkaiseminen vaatii.
Työsuojelupaneelin tulosten mukaan työpaikoilla koetaan, että kuormitustekijöiden arviointiin ja riskiarvointiin on välineitä ja niitä käytetään laajasti. Kuormitustekijöiden tunnistamisessa auttavat työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset sekä henkilöstö- ja ilmapiirikyselyt.
Varsin usein kyselyjen tulokset ovat keskivertoluokkaa ja tulkitaan hyviksi suhteessa muihin toimialan työpaikkoihin. Tilastollinen analyysi hukuttaa kuitenkin helposti alleen haitalliseen työkuormitukseen viittaavat ääripään vastaukset. Vertailuarvojen keskeltä on vaikea havaita niitä kohtia työssä, joita työkuormitusongelmien ratkaisemiseksi pitäisi tarkastella.
Koska kyselyn tulokset eivät useinkaan viittaa tarpeeseen pohtia työkuormitusongelmia, ne on helppo sivuuttaa. Asian käsittelemiseksi riittää kyselyn tulosten toteaminen. Tällainen käytäntö saa työkuormitusongelmia kokevat pitämään kyselyjä ja niiden tuloksia turhana ja ylimääräisenä kuormituksena.
Työkuormitushallintatieto
Kuormituksen hallinta koetaan työpaikoilla vaativaksi. Työsuojelupaneelikyselyyn (2023) vastanneista 76 % arvioi kuormituksen hallinnan olevan erittäin tai melko haastavaa. Yleispäteviä ratkaisuja kuormituksen hallintaan ei ole.
Työkuormitus on moniulotteinen työn systeemissä syntyvä ilmiö. Usein tarkastelun kohteeksi otetaan jokin sen ulottuvuus. Tämä johtaa helposti kokonaiskuvan hämärtymiseen. Irrallaan toisistaan tapahtuvien työkuormitusongelmien ratkaisu voi johtaa siihen, että oleellisia työkuormitusongelmiin johtavia syitä ohitetaan.
Työtä tekevien ihmisten tunne- ja kokemustieto
Jokainen työtä tekevä ihminen tietää nahoissaan, miltä työ tuntuu. Työkuormitusongelmiin kohdistuvat tilanteiset tulkinnat eivät synny vain kokijan päässä vaan niissä työyhteisösuhteissa, joissa tulkintaa tehdään.
Jos työkuormitusongelmista ei pystytä työpaikalla puhumaan avoimesti ja ihmiset kokevat, ettei niitä ole suotavaa nostaa esiin, ihmiset alkavat väistellä aihetta julkikeskusteluissa. Jokainen julkikeskustelu vahvistaa käsityksiä siitä, mistä ja miten sopii puhua, ketä kuunnellaan ja mitä halutaan kuulla, mikä on sopivaa ja sopimatonta, mistä työyhteisössä palkitaan ja mistä rangaistaan.
Ilman työyhteisössä käytävää avointa, työkuormitusongelmien ilmaisuun vapaata ja turvallista keskustelua työkuormitusarviointien ja kyselyjen tuloksia arvioidaan paikoissa ja tavoilla, jotka eivät auta hallitsemaan työn systeemissä syntyviä ongelmia. Työkuormituksen hallintayritykset jäävät irrallisiksi, pirstaleisiksi, vaikutuksiltaan heikoiksi ja usein yksilön vastuulle. Hallintaponnistusten heikot tulokset tuskin kannustavat jatkamaan.
Työkuormitusongelmiin vaikuttamiseen löytyy lukematon määrä paikkoja ja keinoja
Työkuormitusongelmien tunnistaminen työpaikkojen arjessa edellyttää työn käytäntöjä, joissa havaittuihin ja koettuihin työkuormitusongelmiin suhtaudutaan vakavasti, niistä on lupa puhua ja niihin liittyviä kiistoja uskalletaan ja osataan käsitellä. Vain tunnistamalla työkuormitusongelmien erityinen luonne juuri kyseisen työn arjen käytännöissä, työkuormitusongelmia voidaan ryhtyä ratkaisemaan.
Työkuormitusongelmien kokonaisvaltainen systeeminen ja yhteisöllinen tarkastelu ja arviointi ovatkin avain työkuormitusongelmien ratkaisemiseen. Se vaatii koko työyhteisöltä mukaan lukien organisaation johto ja esimiehet halua ja kykyä keskustella ja neuvotella myös työkuormitusongelmista sekä luoda olosuhteita, jossa työyhteisön luovuus saadaan käyttöön ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitaan myös halua ja kykyä arvioida ratkaisujen seurauksia muun kuin oman intressin osalta, sovittaa asioita yhteen ja löytää yleisen edun mukaisia ratkaisuja.
Työkuormitukseen vaikuttamisen paikkoja ja keinoja on lukemattomia. Niitä sekä joukkovoimaa ja parvien älykkyyttä hyödyntäen voimme sovittaa työn ihmiselle sopivaksi ja tasapainottaa työkuormituksen sellaiseksi, että se tuottaa inhimillistä ja taloudellista yhteiskunnallista hyvinvointia.
P.S. Teoksemme (Mattila-Aalto, Minna & Leinonen, Anneke) Työn tasapainottamisen taide: taitotietoa työkuormituksen hallintaan julkaistaan huhtikuussa 2024.