Ajateltavaa

Pitäisikö kouluttaa ihmisiä vai parantaa järjestelmiä?

Nerokas pedagogi Stephen R. Coveyn esittämä kysymys on osuva ja oivallinen: Pitäisikö kouluttaa ihmisiä vai parantaa järjestelmiä? Ohjaavatko tuotantomittarit kehittymään? Meillä on tuotantomittarit, jotka ohjaavat yksilöitä tekemään tulosta. Valitettavan usein  se tapahtuu hinnalla, joka ei palvele kokonaisuutta. Kun palkitaan yksilöitä, syntyy kilpailua. Ja kun kilpaillaan, yhteistyö kärsii. Lopputuloksena kasvu sakkaa… ja sen tunnemme nyt nahoissamme. […]

Pitäisikö kouluttaa ihmisiä vai parantaa järjestelmiä? Read More »

Miksi vahingollinen johtaminen saa jatkua – jopa vuosikymmeniä?

Toimittaja Elina Lappalainen https://lnkd.in/ezUAPSAJ kysyy: Miksi vahingollinen johtaminen saa jatkua – jopa vuosikymmeniä? Ja nyt siis puhutaan johtamisesta, ei johtajista! Huonon johtamisen juurisyyt Kymmeniä vuosia suomalaisen työelämän kehittämisen parissa ovat opettaneet, että juurisyitä huonoon johtamiseen löytyy kahdesta suunnasta – Johtaminen nähdään johtajan tehtävänä. – Muut eivät tunnista, halua tai voi kantaa vastuuta omasta roolistaan huonossa

Miksi vahingollinen johtaminen saa jatkua – jopa vuosikymmeniä? Read More »

Innovaatioita ja investointeja – mihin ja kenen toimesta?

Kasvuriihi-työryhmä perää Suomen talouskasvun ratkaisuksi nopeasti kasvavia ja investoivia yrityksiä ja yrityksiltä parempaa kilpailukykyä. Ylämäkeä odotetaan nimenomaan yrityksiltä – ovathan ne talouskasvun moottori ja liiketoiminnan uudistumisen, investointien ja kilpailukyvyn kantava voima. ”Yritys on Y-tunnus” Näin totesi eräs menestynyt liikkeenjohtaja. Yritys on taloudellinen yksikkö, jolla on Y-tunnus, liiketoimintasuunnitelma, juridinen muoto jne. Yritys on organisoitu jotenkin järjestäytyneeksi

Innovaatioita ja investointeja – mihin ja kenen toimesta? Read More »

Etänä vai läsnä – kenen oikeus on päättää?

Se ei ole mikään neuvoteltava kysymys Ei se ole mikään neuvottelukysymys missä töitä tehdään, työpaikka ja -tavat! Ne kuuluvat työnantajan direktio-oikeuteen. Tästä meitä muistutti taannoin Kelan johtaja Lasse Lehtonen. Ja hän on oikeassa! Työnantajalla on YKSIPUOLINEN OIKEUS päättää, miten, missä, milloin ja millä välineillä työtä tehdään. Työsuhteen perusidea on, että työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan

Etänä vai läsnä – kenen oikeus on päättää? Read More »

Win-win ei synny yhteistyötä vaatimalla

Työssä elää sitkeä oletus: kaikki tekevät yhteistyötä kaikkien kanssa. Mutta mitä yhteistyö oikeastaan tarkoittaa, ja millä ehdoilla se toimii? Yhteistyö mielletään usein win-winiksi, jossa kaikki voittavat. Käytännössä osapuolet yrittävät erilaisin taktiikoin päästä jyvälle muiden tarpeista ja haluista, jotta voisivat varmistaa omansa. Käykö lopulta niin, että kukin turvaa oman äänensä, suuntansa, välittömän hyötynsä ja henkilökohtaisen voittonsa –

Win-win ei synny yhteistyötä vaatimalla Read More »

Kiire, mikä ihanan kauhean tärkeä sana

Minulla ja koko työporukallamme oli paljon töitä, kaikki teimme pitkiä päiviä ja yritimme ehtiä siinä opetuksen, arviointien ja suunnittelun puristuksessa kehittää ja luoda uutta. Siitä on jo enemmän kuin 20 vuotta aikaa. Olin siis hyvässä työiässä, työskentelin vaativassa aikuiskoulutuksen tehtävässä ja tein todella pitkiä päiviä: opetus saattoi alkaa aamulla 8.30 ja päättyä illalla 20.00. Oli

Kiire, mikä ihanan kauhean tärkeä sana Read More »

Inhimillinen työelämä vaatii kitkemistä

Nopea ja juonikas! Tunkee rönsynsä salakavalasti kaikkialle. Näkyy kyllä, mutta ei pidä välttämättä kauheasti meteliä itsestään. Talloo muut alleen ja vie lopulta muilta kasvuvoiman. Monimuotoisuus köyhtyy, vaikka sitä kovasti toivotaan. Siinäpä se – sama logiikka luonnossa ja työyhteisössä! Samaan aikaan kun työelämästä halutaan tehdä entistä inhimillisempää, tukahduttavat toimintamallit leviävät nopeasti ja huomaamatta vaikuttaen koko työyhteisöön.

Inhimillinen työelämä vaatii kitkemistä Read More »

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen vaatii työkuormituksen systeemistä ymmärtämistä

Haitallinen työkuormitus ja sen seuraukset ovat työelämän vitsaus, joka tuottaa inhimillistä kärsimystä ja taloudellista tuhoa: Noin 650 000 suomalaisen arvioidaan työskentelevän vakavassa työuupumusriskissä. Mielenterveyden häiriöperustaista sairauslomaa saaneiden lukumäärä kasvoi 2020-luvun jälkipuoliskolla 43 % ja vastaavasta syystä työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden määrä 25 %. Sairauspoissaolojen ja työelämän ulkopuolelle päätymisen arvioidaan aiheuttavan Suomelle vuosittain kymmenien miljardien taloudelliset tappiot. Haitallinen työkuormitus

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen vaatii työkuormituksen systeemistä ymmärtämistä Read More »

Kun työssä harmittaa, itkettää, tuntuu oudolta tai tulee paha mieli

Tunnekokemukset ovat varmasti tuttuja kaikille, joilla on kokemusta työelämästä. Tunteita tulee ja menee päivän aikana, ilosta kiukkuun, harmista hilpeyteen. Tunteet itsessään ovat elämää, ne eivät ole sairauksia tai epänormaaliuksia, vaikka ne olisivat vahvojakin. Kielteiseksi koetun tunnekokemuksen jälkeinen hetki on usein ratkaiseva esimerkiksi työkyvyn näkökulmasta. Reaktiot tunteiden voimakkuuteen voivat viedä mennessään kohti sairauspoissaoloa, muutamaan kiukkuiseen sähköpostiin

Kun työssä harmittaa, itkettää, tuntuu oudolta tai tulee paha mieli Read More »

Pitäisikö tarkastella työyhteisön työkykyä?

Työkyvyttömyys ja sen uhka ovat haastaneet viime vuosina vakavasti suomalaiset yritykset, työyhteisöt ja työntekijät. Suomessa yli puoli miljoonaa työntekijää työskentelee vakavan uupumusuhan alla. Eurooppalaiset työpaikat ovat pullollaan stressaantuneita työntekijöitä, ja puolet kaikista menetetyistä työpäivistä aiheutuu stressistä eli oireiluun johtavasta työssä kuormittumisesta. Vuonna 2022 Kansaneläkelaitos kustansi mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia 1,5 miljoonaa

Pitäisikö tarkastella työyhteisön työkykyä? Read More »

Scroll to Top